Valikko

Kahdeksan neuvoa lämmitykseen

Kahdeksan neuvoa lämmitykseen

Aihe:
Sisällössä ei ole tägejä!

Lars Mytting, joka on kirjoittanut aiheesta "Täyttä puuta" -nimisen kirjan, kertoo, mitä tulisijan lämmittämisessä kannattaa ottaa huomioon.

Neuvo 1

Ilmaa!

Puut palavat tehokkaimmin, kun vetoventtiili on osittain auki niin, että tuli palaa voimakkaasti. Silloin myös päästöt vähenevät, koska hiukkaset ja kaasut palavat – ja muuttuvat miellyttäväksi lämmöksi. Kun huonetila on saatu lämpimäksi, lämpöä säädetään puiden määrällä, ei ilmaventtiilillä. 

Neuvo 2

Vähän savua

Savupiipusta pitää tulla mahdollisimman vähän savua. Savu on palamattomia kaasuja, jotka sisältävät paljon energiaa. Siksi kannattaa mennä ulos ja katsoa, millaista savua savupiipusta tulee. Paksu, musta savu tarkoittaa, että palaminen ei ole parasta mahdollista, yleensä siksi, että tuli ei pala tarpeeksi voimakkaasti. Kun palaminen on tehokkainta, savupiipusta tulee vain hiukan höyryä ja vaaleaa, hajutonta savua.  

Neuvo 3

Puhdas tulisija lämmittää

Puhdista tulisija ja savupiippu sisäpuolelta kerran vuodessa, niin tulisija lämmittää paljon paremmin. Jo muutaman millimetrin nokikerros heikentää tehoa, jolloin valurauta ei luovuta lämpöä, vaan lämpö ohjautuu suoraan savupiipusta ulos. Puhdista useammin, jos poltat paljon mäntypuuta, josta syntyy enemmän nokea kuin muista puulajeista.  

Neuvo 4

Eri puulajit lämmittävät eri tavalla

Kovista puulajeista syntyy enemmän lämpöä kuin vastaavasta määrästä kevyitä puulajeja. Mutta painon mukaan mitattuina puulajeista syntyy sama määrä lämpöä ja kevyet puulajit ovat usein kilohinnaltaan halvempia. Kevyet puulajit sopivat erityisen hyvin lämmitämiseen lämmityskauden alku- ja loppuvaiheen viileinä päivinä. Ne palavat puhtaasti ilman, että sisällä tulee liian kuumaa. Puut palavat loppuun nopeammin, mutta hiillosta voi jatkaa polttamalla siinä paria puuklapia jotain kovempaa puulajia. 

Neuvo 5

Lämmön säilyminen yli yön

Pesällinen puita palaa harvoissa tulisijoissa kauemmin kuin 2-3 tuntia. Vanhasta menetelmästä, jossa ilmansaantia pienennetään niin, että tuli palaisi mahdollisimman pitkälle yöhön, aiheutuu paljon päästöjä ja savupiippupalon vaara. Lämmöstä saatava hyöty jää myös vähäiseksi, koska energiaa ei jää talteen. Tulisijaan kannattaa laittaa ennen yötä suuria klapeja jotain kovaa puulajia ja antaa niiden palaa normaalisti. Kun tuli sitten sammuu, huonetilassa on paljon lämpöä jäljellä. Aamulla on edelleen hiukan lämmintä ja tuli on helppo saada syttymään uudelleen, jos aamukahvista halutaan nauttia tulen lämmössä. 

Neuvo 6

Veto auttaa!

Veto on tärkeää sytytysvaiheessa, koska matalassa lämpötilassa happi sekoittuu huonosti poltettavan materiaalin molekyyleihin. Ilman ansiosta savukaasuja pommitetaan hapella ja ne syttyvät helpommin. Siksi sytykkeet syttyvät helpommin ja paremmin, kun tulisijan luukku on hiukan raollaan. Jotkin asunnot ovat niin hyvin eristettyjä, että voi olla hyvä avata ikkuna, kun tuli sytytetään. Tuleen voidaan myös puhaltaa lisää ilmaa erilaisilla apuvälineillä, jotta tuli syttyisi kunnolla. 

Neuvo 7

Tuli kannattaa sytyttää päältä

Monet modernit tulisijat on suunniteltu niin, että palaminen tapahtuu ylhäältä alas. Katso tulisijasi käyttöohjeesta tai netistä, mikä sopii juuri sinun tulisijallesi. Sytytä tuli päältä, kun olet ensin laittanut suurimmat puuklapit pohjalle. Sytytä sitten sytykkeet niin, että ne palavat alaspäin, kun palavaa materiaalia putoaa alas ja leviää polttopuihin. Tulisija saavuttaa nopeasti käyttölämpötilan, palokaasut palavat paremmin ja puut palavat sytyttyään kauemmin. 

Neuvo 8

Aina enemmän kuin yksi puuklapi

Lisää aina kerralla kaksi tai kolme puuklapia – jos laitat vain yhden, se sammuu helpommin. Syynä on se, että puuklapi palaa kolmessa vaiheessa ja yksi puuklapi ei riitä pitämään polttoprosessia käynnissä. Useampi puuklapi muodostaa suuremman alan, vetää tuleen enemmän ilmaa ja pitää kaikkia prosessin vaiheita käynnissä samanaikaisesti. 

Artikkelit